Ulfberht – viikinkimiekka tuhat vuotta aikaansa edellä

Tutkijat ovat löytäneet noin 170 tällaista viikinkien supermiekkaa. Ne ovat ajalta 800–1000 jKr., ja niihin kaikkiin on taottu säiläkirjoitus ”Ulfberht”, jonka jotkut uskovat liittyvän valmistajaan, sekä kaksi ristiä.

Hämmentävintä Ulfberht-miekoissa on metalli, josta ne on taottu. Uposteräkseksi kutsuttu materiaali on niin vahvaa ja puhdasta, että tuntuu uskomattomalta, että yksikään seppä tuona aikana olisi osannut käsitellä sitä. On tosiasia, että tätä teräslaatua alettiin tavata Euroopassa vasta tuhat vuotta myöhemmin.

Aikana, jolloin Ulfberht-miekat taottiin, vastaavasta teräksestä valmistettiin miekkoja myös Lähi-idässä. Ne valmistettiin niin kutsutusta Damaskoksen teräksestä, jota saadaan wootz-nimisestä raaka-aineesta jonka alkuperä on Aasiassa. Sekä Damaskoksen teräksen että upokasteräksen on todettu sisältävän epätavallisen paljon hiiltä.

On arvoitus, mistä viikingit saivat teräksen. ”On suuri arvoitus, mistä he saivat käsiinsä raaka-ainetta”, toteaa Furrer Novalle. ”Meillä ei ole mitään todisteita upokasteräksen valmistamisesta Euroopassa, ennen kuin vasta 800 vuotta myöhemmin.”

Tukholman yliopiston tutkijan, Fredrik Charpentier Ljungqvistin mukaan vastaus kysymykseen voi olla melko yksinkertainen. Vaikka upokasteräksen valmistuksesta Euroopassa tällä ajalla ei olekaan tietoja, damaskolaismiekka osoittaa, että Lähi-idässä tämä osattiin. Myös arkeologisissa kaivauksissa viikinkiajalta löytyneet esineet osoittavat, että tuon ajan skandinaavit kävivät idänkauppaa. Lisäksi tiedetään, että he osasivat matkustaa vesiteitse – jokia ja järviä pitkin – aina Mälarenilta Pohjois-Iraniin niin kutsuttua Volgan reittiä käyttäen.

”Useimmat Ulfberht-miekat on ajoitettu samaan aikaan, jolloin Volgan reitti oli avoinna”, kertoo Charpentier Ljungqvist Novalle. ”Mielestäni vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että Ulfberht-miekkojen alkuperä on Iranissa. Voisin arvata, että viikingit ostivat terästä iranilaisilta kauppakumppaneiltaan turkiksilla ja muilla pohjoisilla raaka-aineilla, ja toivat sitä mukanaan pienissä aluksissaan, joita käytettiin jokimatkoilla.”

Tohtori Alan Williams lontoolaisesta Wallace Collection -laitoksesta on historiallisten teräsaseiden maailman johtavia asiantuntijoita. Williams on samaa mieltä Charpentier Ljungqvistin kanssa: ”1000-luvun jälkeen Volgan reitti sulkeutui ja Ulfberht-miekkojen valmistus loppui, mikä mielestäni todistaa vahvasti, että miekat valmistettiin tuontiteräksestä”, hän kertoo.

Vaikka Ulfberht on frankkilainen nimi, risti oli symboli, jota käyttivät vain roomalaiskatolisen kirkon korkea-arvoiset jäsenet, kuten piispat ja apotit. Siitä huolimatta, että katolinen kirkko oli pakanallisten viikinkien voimakas vastustaja, se valmisti ja myi paljon aseita. Mutta vaikka katoliset olisivatkin valmistaneet miekat ja salakuljettaneet niitä vihollisilleen viikingeille, kuinka kirkko sitten olisi saanut terästä käsiinsä? Teoria, että viikingit toivat terästä mukanaan Lähi-idästä, tuntuu järkevämmältä.

Tohtori Williamsin mielestä on useita syitä siihen, että skandinaavi olisi käyttänyt vierasta sanaa yhdessä ristin kanssa. ”Sillä on voinut olla maagista merkitystä – ehkä viikingit ovat kopioineet kadonneen roomalaisvallan symboleja. Ehkä niitä on käytetty jonkinlaisena tuotemerkkinä, kuten Apple-symbolin lisääminen tietokoneeseen”, kertoon hän Novalle.