Vihreä vetytalous on jo täällä

Vedyn käyttöä ovat hidastaneet sen kuljettamisen haastavuus ja korkeat varastointikulut. Jakelu- ja varastointihaaste voisi ratketa osaltaan laajan vedynjakeluverkoston myötä. Sen avulla voitaisiin myös tasata vihreän vedyn tuotantoa, joka on nykyisellään hyvin riippuvainen uusiutuvan sähköenergian vaihtelevista tuotantomääristä.

Vihreää vetyä on kuitenkin mahdollista alkaa tuottaa ja hyödyntää tehokkaasti jo nyt. Laineen mukaan oleellista on, että vety tuotetaan lähellä sen käyttöpaikkaa ja vedyn tuotanto suunnitellaan mukautumaan uusiutuvan sähköenergian tuotantomäärien muutoksiin.

– Saatavilla on ratkaisuja hyvinkin erilaisiin tarpeisiin. Vetyä tuotetaan elektrolyysikennoilla, joita voidaan liittää yhteen vähän saman tapaan kuin rakennuspalikoita. Nykyaikaisella teknologialla pystytään helposti optimoimaan ja skaalaamaan vedyntuotantoa. Linde pystyy toteuttamaan pieniä laitoksia esimerkiksi vetyauton tankkausasemien toteuttamiseen tai suuria gigawattiluokan laitoksia, Laine sanoo.

Linde on toiminut globaalin vetytuotannon parissa jo puoli vuosisataa. Konsernin vetyosaaminen perustuu pitkäaikaiseen tutkimustoimintaan ja lukuisiin teollisuusmittakaavan projekteihin. Linden tarjonta kattaa vetyarvoketjun kaikki vaiheet tuotannosta ja prosessoinnista jakelun ja varastoinnin kautta päivittäisiin teollisuuden ja kuluttajien sovelluksiin.

– Konsernimme satsaa tänä vuonna kolmanneksen tutkimus- ja kehitysbudjetistaan eli lähes miljardi euroa vetykehityshankkeisiin. Vetyteknologia on ottanut viimeisen vuosikymmenen aikana valtavia kehitysloikkia. Nyt haluamme auttaa asiakkaitamme hyödyntämään teknologiaa mahdollisimman tehokkaasti, Laine sanoo.

Esimerkkeinä Linden osaamisesta Laine mainitsee Yhdysvaltoihin rakennetun satojen kilometrien pituisen vetyputkiston, jossa liikkuu energiaa yhden ydinvoimalan tuotantokapasiteetin verran. Saksaan ja Norjaan Linde on rakentamassa maailman suurimpia vihreän vedyn PEM-elektrolyysereitä (teho 24 megawattia). Norjaan yritys on rakentanut myös infrastruktuurin maailman ensimmäisen vetykäyttöisen autolautan polttoainetoimituksia varten. Lisäksi Linde on kehittänyt polttoaineratkaisuja vetyautoille, -junille ja -rekoille sekä päästöjä vähentäviä vetysovelluksia teollisuusyrityksille. Esimerkiksi Saksassa Linde operoi maailman ensimmäistä matkustajajunien vetytankkausjärjestelmää.

–Meille on kertynyt lukuisista projekteista runsaasti osaamista, jota pystymme hyödyntämään tulevissa vetyprojekteissamme ympäri maailman. Pystymmekin tarjoamaan laajasti vetysovelluksia erilaisiin käyttökohteisiin, Laine sanoo.

Lindellä työskentelee Pohjois-Euroopassa vetytalouteen erikoistunut tiimi. Yrityksellä onkin halua ja resursseja investoida vetyhankkeisiin myös Suomessa.

– Suomi ja Pohjoismaat ovat yksi kiinnostavimmista toiminta-alueista vetytalouden saralla. Olemme toimineet Suomessa yli 100 vuotta, joten tunnemme alueen hyvin. Täällä tuotetaan myös runsaasti vihreää sähköä, mikä on hyvä lähtökohta ekologiselle vedyntuotannolle. Lisäksi meillä on kokemusta puhtaan vedyn varastoinnista ja siirtämisestä, joista Suomessa on ollut runsaasti keskustelua, Laine sanoo.

Linde etsii nyt aktiivisesti yhteistyökumppaneita ja investointikohteita kotimaasta. Yrityksellä on mielenkiintoa osallistua myös vetyyn liittyviin demonstraatioprojekteihin. Laine painottaa, että suuriin ja monimutkaisiin vetytaloushankkeisiin tarvitaan paljon kumppaneita eri toimialoilta. Siksi Linde on halukas käynnistämään yhteistyökeskusteluja hyvinkin erilaisten toimijoiden kanssa.

– Etsimme kumppaneita kaikkiin vetyhankkeen vaiheisiin ja rooleihin. Keskustelemme aiheesta mielellämme muun muassa sijoittajien, teollisten toimijoiden, kuntien ja kehitysyhtiöiden kuin maanomistajien ja tuulivoimapuistojen rakennuttajienkin kanssa. Pystymme toimimaan hankkeissa hyvin joustavasti. Voimme rakennuttaa ja hallinnoida tuotantolaitoksia itse ja myydä asiakkaillemme tuottamaamme vetyä tai siitä tehtyjä jatkojalosteita. Yhtä hyvin voimme perustaa yhteisen laitoksen muiden toimijoiden, kuten asiakkaidemme, kanssa. Konserniimme kuuluvan Linde Engineeringin kautta pystymme toimittamaan asiakkaillemme räätälöidyt tuotantolaitokset, Laine toteaa.

Vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisessa on kaksi tärkeää reunaehtoa. Ensiksikin alueella tulisi olla riittävästi toimijoita, jotka haluavat hyödyntää vetyä. Vetyprojekti voi siten vaatia toista samanaikaista hanketta, jossa rakennetaan vetyä raaka-aineena käyttävä tuotantolaitos. Toiseksi alueella tulee olla saatavilla riittävästi vihreää sähköä sekä toimivat siirtoyhteydet, joiden avulla sähkö saadaan siirrettyä kaavaillun vetylaitoksen läheisyyteen.

– Vetytaloudesta kiinnostuneet tahot voivat hyvin olla meihin yhteydessä, vaikka kaikki edellä mainitut reunaehdot eivät täyttyisikään. Meillä saattaa olla jo tiedossa potentiaalisia kumppaneita ja asiakkaita, joiden kanssa yhteistyössä voimme toteuttaa rajat ylittäviä ratkaisuja, Laine muistuttaa.


Teksti: Tuomas I. Lehtonen
Kuvat: Linde ja Joona Raevuori

Maailman ensimmäinen matkustajajunien vetytankkausjärjestelmä

Kaikkien aikojen suurin vihreän vedyn tuotantolaitos Yhdysvaltoihin

Maailman ensimmäinen vetykäyttöinen autolautta Norjaan

Linde Hydrogen -sivustolta löydät kaiken tarvittavan vedystä (engl.)